HANKKEEN VERTAISRYHMÄT

Kyky-hanke järjesti kolme kautta kotoutumista edistäviä vertaisryhmiä Helsingin kaupungin palveluna.

Helsingin kaupungin Kyky-hanke (1.9.2015–31.8.2017) kehitti maahan muuttaneille helsinkiläisille palveluja, jotka helpottaisivat osallistumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan sekä siirtymään nopeammin opintoihin ja töihin.

Hankkeen erityisenä kohderyhmänä olivat kurdia ja somaliaa äidinkielenään puhuvat maahanmuuttajavanhemmat, jotka hoitivat kotona alle 3-vuotiaita lapsiaan. Projekti toteutti kotoutumista edistäviä vertaisryhmiä eri puolilla Helsinkiä. Ryhmissä hankkeen ohjaajat jakoivat viranomaisten ja järjestöjen kanssa yhteistyössä osallistujille yhteiskunnallista tietoa heidän omalla äidinkielellään ja tukivat osallistujia heidän tulevaisuuden suunnitelmissaan.

vertsit - p'.png

KYKY-HANKKEEN MALLI

  • Ryhmässä noin 10 kotivanhempaa.
  • Alle 3-vuotiaat lapset hoidossa lähistöllä maksutta.
  • Tapaavat kerran viikossa noin 2,5 h puolen vuoden ajan.
  • Ohjaus omalla äidinkielellä.
  • Viikottain asiantuntijavieraita, ohjaaja tulkkaa.

Kyky-hanke toteutti kolme puolen vuoden kautta somalin- ja kurdinkielisiä vertaisryhmiä eri puolilla Helsinkiä. Kotivanhempien ryhmät tapasivat kerran viikossa paikallisissa asukastaloissa ja järjestötiloissa samalla, kun perheen alle kolmevuotiaat lapset olivat maksutta hoidossa läheisessä huoneessa.

Ryhmien ohjauksesta vastasivat hankkeen osa-aikaiset kaksikieliset ohjaajat, somaliaa toisena äidinkielenään puhuvat Aisha Ahmed ja Hamdi Moalim sekä kurdinkielinen, soranin murretta toisena äidinkielenään puhuva Mihraban Namiq. 

Ohjaajien opastuksellaan kotivanhemmat käsittelivät ryhmissä viikottain vaihtuvia, kotoutumista edistäviä teemoja. Lähes jokaisella tapaamisella ryhmissä vieraili päivän teeman mukainen järjestö- tai viranomaisasiantuntija, jota ohjaajat tulkkasivat osallistujien äidinkielelle.

Osallistujia kiinnostaneita teemoja olivat esimerkiksi:
● ammatillinen koulutus Suomessa
● kaupungin lähipalvelut
● perheen terveys
● suomalainen peruskoulujärjestelmä

Osallistujat pääsivät tulkkauksen avulla itse tiedon alkulähteille. Myös ne, joilta puuttui kieli-, netinkäyttö- tai lukutaitoa, pystyivät kysymään itseä kiinnostavista näkökulmista tai ilmaista eriäviä mielipiteitä turvallisessa ympäristössä.

KOKEILUN TULOKSIA

Hanke toteutti kaikkiaan 17 vertaisryhmää, joista 9 oli somalin- ja 8 kurdinkielisiä. Ryhmien avulla projekti tavoitti noin 180 ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaa, joista enemmistö, noin 85 %, olivat kotiäitejä. Toiminta tavoitti myös kymmenkunta koti-isää sekä joitakin vanhempia naisia, joiden lapset olivat jo varttuneita.

– jatko-ohjaus –

  • Taustojen kirjo ryhmissä ja ryhmien välillä suurta.
  • Koulutetuilla tieto ja ohjaus avasi ovia ja selkeytti suuntaa.
  • Luku- ja kirjoitustaidottomilla pitkä matka työelämään.
  • Useimmat tarvitsivat käsittelyaikaa tietojen ja ohjauksen hyödyntämiseksi.

Ryhmien osallistujien elämäntilanteet ja koulutustaustat heijastuivat heidän mahdollisuuksiinsa ottaa vastaan ryhmissä jaettua tietoa. Myönteisimmin ryhmien tietopainotteisuuteen suhtautuivat jo valmiiksi kouluja käyneet.

Vähintään peruskoulutuksen saaneiden palautteissa toistuivat kiitokset avautuneista ovista. He imivät ryhmissä ahkerasti tietoa ja monet myös yllättyivät, kuinka paljon uutta he ryhmissä oppivat. Osa koki, että saatu tieto vaihtoehdoista toi runsaudenpulan ja väliaikaisesti “eksytti” heitä.

Ohjaajat laativat jokaisen osallistujan kanssa henkilökohtaisen jatkosuunnitelman. Ennen kaikkea osallistujiat tarvitsivat kuitenkin aikaa selkiyttääkseen suunnitelmiansa.

Vertsit1-Recovered-P.png

Kahdesta ensimmäisestä vertaisryhmäkaudesta keskimäärin kaksi joka ryhmästä jatkoi ainakin yhdelle jatkokaudelle lisätiedon ja -tuen perässä. Osalla osallistujista jatkui ryhmien jälkeen täysipäiväinen kotiäitiys. Runsas kolmannes eteni suoraan kotivanhempien suomen kielen kursseille ja erilaisiin valmistaviin koulutuksiin kuten Valmaan.

Pienen puhelinkyselyn perusteella keväällä 2016 toteutetun ensimmäisen vertaisryhmäkauden osallistujista arviolta vajaa 40 % oli päässyt töihin tai varsinaisiin ammattiopintoihin kevääseen 2017 mennessä.

– voimaantumisen tuki –

  • Lisääntynyt tieto rohkaisi osallistuja hyödyntämään kaupungin palveluja.
  • Osalla osallistujista kotiäitiys ainoa uratoive.
  • Tieto ja ohjaus lisäsi näkyvästi kiinnostusta koulutukseen ja työhön.

Kyky-hankkeen vertaisryhmät tavoittivat etenkin somalinkielisten joukosta runsaasti suurperheiden äitejä, joiden koulutus on vähäistä tai olematonta ja matka työelämään hyvin pitkä. Somalinkielisten vertaisryhmien osallistujista jopa lähes puolet lukivat ja kirjoittivat heikosti, ja monet kärsivät oppimisvaikeuksista. Useilla oli yli neljän lapsen perheitä. Osa osallistujista myös tulkitsi islamin oppeja melko tiukasti, mikä osaltaan vähensi heidän uravaihtoehtojaan.

Ohjaajien ja ryhmäläisten tuki sai kuitenkin aikaan selvän muutoksen myös kouluttautumiseen ja työllistymiseen epäilevästi suhtautuvien ajattelussa.

4.png

Jo ensimmäisen kuukauden jälkeen myös viranomaisiin ja koulutukseen epäillen suhtautuvilla osallistujilla heräsi kiinnostus muuttaa arkeaan. Kauden edetessä puheet palkkatyöstä tai yrittäjyydestä yleistyivät ryhmissä. Viimeisten kuukausien aikana ohjaajat saivat yleensä murrettua viimeiset epäilykset – Suomessa äitikin voi tehdä töitä ja työllistymistä varten olisi tärkeätä oppia ammatti.

– tavoittaminen-

  • Tavoitteena oli, että järjestöt ja viranomaiset ohjaisivat osallistujat ryhmiin.
  • Erityisesti neuvolan kanssa olisi toivottu lähempää yhteistyötä.
  • Käytännössä ilmeni etsivän työn tärkeys.
  • Opiskelupaikan mahdollisuus herätti puskaradion.

Ensimmäiset viikot ryhmien osallistujamäärä oli yleensä kahdesta neljään henkilöä. Osallistujien määrä kasvoi seitsemään–kahdeksaan kauden edetessä. Läsnäolo vaihteli ja keskimääräinen läsnäolo olikin lähempänä viittä kuin kymmentä. Osalla asuinalueista, esimerkiksi Pohjois-Haagassa, ryhmiä jouduttiin yhdistämään muiden asuinalueiden isompiin ryhmiin.

Suurin ryhmäkoko saavutettiin viimeisellä kaudella Pasilassa somalinkielisessä ryhmässä, jonka listassa oli peräti 19 nimeä ja keskimääräinen osallistujamäärä 9. Ryhmä koostui lähes täysin samassa asukastalossa tapaavasta luku- ja kirjoitustaidon kurssin osallistujista. Ryhmäkokoa rajoittaa kuitenkin lasten määrä, sillä kahden hoitajan vastuulle suositellaan enimmillään kahdeksaa alle 3-vuotiasta lasta.

äiditjalapsetpasila.png

Osallstujat löysivät toiminnan esimerkiksi järjestöjen suosituksesta, ohjaajien ja muiden osallistujien verkostoista, Stadin osaamiskeskuksen ja Stadin ammattiopiston suomen kielen kursseilta sekä leikkipuistojen ja asukastilojen välityksellä.

  • Ohjanneita järjestöjä: Kalliolan setlementti, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Monika-Naiset liitto ry, Kurdiliitto ry, Älä kadota jälkeäsi ry.
  • Tiloihin, markkinointiin ja sijaisuuksiin tarjosivat ratkaisuja myös: Monik ry, Irakin Naisten Yhdistys ry, FINN-MAMU, African Care ry.

Viranomaisohjausta Kyky-hanke herätteli Helsingin kaupungin sisäisellä viestinnällä. Hankkeen tiimi tapasi projektipäällikkö Olga Silfverin johdolla neuvoloita, perhetyöntekijöitä, lastensuojelua, päivähoidon ja leikkipuistojen henkilökuntaa palavereissa, seminaareissa, messuilla ja työpajoissa. Viestiä vahvistettiin esittein, sähköpostein ja Kyky-hankkeen uutiskirjeellä.

Lokakuussa 2016 hanketiimiin liittyi viestintäharjoittelija Olga Kaijalainen, jolloin keinovalikoimaan tuli myös Facebook-sivujen aktiivinen päivitys sekä ryhmien kohdennettu Facebook-markkinointi Helsingin alueella työskentelevillä perhetyöntekijöille.

Vastakaikua saatiin erityisesti lastensuojelusta ja ennaltaehkäisevästä perhetyöstä. Tulokset näkyivät esimerkiksi siinä, että toisen ja kolmannen toteutuskerran osallistujilla oli ensimmäistä kautta enemmän isoja ongelmia perheessä, jolloin ohjaajan työn painotus siirtyi urasuunnittelusta aiempaa enemmän sosiaaliohjaukseen.

valma2.png

Järjestelmällisen tavoittamisen kannalta olisi kuitenkin ihanteellista, että perheet saisivat tietoa ja ohjausta jo ennen kuin perhetyö tulee ajankohtaiseksi, minkä vuoksi ensisijainen ohjaava taho olisi ollut vanhemmat säännöllisesti tapaavat neuvolat.

Valitettavasti neuvoloiden yhteistyö jäi heikoksi. Vaikka hankkeen aikana syyt ohjauksen vähäisyyteen eivät varmistuneet, on syytä olettaa, että neuvoloiden kiireisessä arjessa asiakkaiden terveysneuvonta ajaa jatko-ohjauksen edelle.

OPAS KOKEILUN POHJALTA

Kyky-hanke kokosi vertaisryhmäkokeilunsa pohjalta verkko-oppaan kotoutumista tukevien ryhmien järjestäjille. WordPress.com-alustalle rakennettu opas Ensiaskeleita.org yhdistää Pakolaisavun ja Väestöliiton monivuotisen asiantuntemuksen maahanmuuttajien vertaistuesta hankkeen omiin kokeiluissa tekemiin havaintoihin pakolaistaustaisten kotiäitien haasteista ja tarpeista.

TUTUSTU ENSIASKELEITA.ORG-OPPAASEEN