KOTIVA-KURSSIEN KEHITTÄMINEN

Hanke kehitti kaupungin kotivanhempien suomen kielen kurssien viestintää, sisältöjä ja ohjausta.

Yksi Kyky-hankkeen tärkeimmistä tavoitteista oli kehittää Stadin aikuisopiston suomen kielen kursseja kotivanhemmille. Tavoitteena oli sekä tavoittaa opiskelijoita että luotsata heitä eteenpäin aiempaa tehokkaammin.

Yhteistyössä suomen kielen opettajien kanssa hanke uudisti kurssien valikoimaa, sisältöjä ja tuntimääriä, markkinointia, hakuprosessia, toteutussuunnitelmaa sekä opinto- ja uraohjausta.

Hankkeen työ on näkynyt sekä hakijamäärän kasvussa että opiskelijoiden sitoutuneisuudessa. Lukuvuonna 2016–2017 KOTIVA-kurssien hakijamäärä, yhteensä 450 henkilöä, ylitti kolmikertaisesti tarjonnan sekä kesä- että talvihauissa. Kun opetus vuonna 2014 siirtyi Työväenopistoilta Stadin aikuisopistoon, osa opetusryhmistä oli puolillaan (5–6 osallistujaa).

Myös kurssien läsnäolo on parantunut. Erityisesti neljä kertaa viikossa järjestettävällä intensiivikurssilla läsnäolo on ollut yli 90 %, mikä on kohderyhmälle, alle 3-vuotiaiden kotivanhemmille, hyvin poikkeuksellista.

LÄHTÖTILANNE

Maahan muuttaneille helsinkiläisille suunnattu KOTIVA-koulutus on kaupungin rahoittamaa suomen kielen opetusta alle 3-vuotiaita lapsiaan kotona hoitaville vanhemmille. Opetuksen aikana perheen taapero on maksutta hoidossa viereisessä tilassa.

Aiemmin Helsingin Työväenopistolla järjestetty ja pitkälti oppikirjoihin nojannut kotivanhempien suomen kielen opetus siirtyi Stadin aikuisopistolle vuonna 2014. Jo ennen siirtoa kurssien järjestäjät olivat huomanneet, että kirjakielinen suomi ei varustanut opiskelijoita arkeen. Lisäksi opiskelijat jäivät huolestuttavan usein ilman jatko-opiskelupaikkaa.

Opetuksen siirryttyä Stadin aikuisopistolle Helsingin kaupunginkanslia teki laajemman selvityksen tilanteesta. Tuloksista ilmeni, että  opiskelijat eivät tunteneet paikallispalveluja, opetustarjontaa tai reittejä työelämään, eikä monilla heistä ollut juuri suhteita paikallisiin. Selvityksen pohjalta kanslia haki rahoitusta Kyky-hankkeelle, jonka oli määrä ohjata tilanne parempaan suuntaan.

OPISKELIJOIDEN TAUSTAT

Kyky-hanke starttasi silloin vielä KOVA-opetuksena tunnetun koulutuksen kehittämistyön selvittelemällä opiskelijoiden taustoja ja toiveita talvella 2016.

KOVA-SELV1

Selvityken mukaan selvä enemmistö opiskelijoista oli asunut Suomessa alle 5 vuotta, ja he olivat lähtöisin eri puolilta maalmaa. Heidän koulutustasonsa oli kahtijakoinen: korkeasti koulutettuja vastaajista oli 44 % (vrt. suomalaisista alle kolmannes) ja toisaalta jopa 22 % ei ollut käynyt kouluja ollenkaan.

KOVA-SELV2.png

Enemmistö vastaajista olivat tyytyväisiä kurssiensa vaikeustasoon. Opiskelijoiden oppimisen tavat vaihtelivat tasaisesti, lisäksi samojen opiskelijoiden oppimisstrategiat muuttuvat esimerkiksi kielitaidon kehittymisen myötä – opetuksen olisi siis syytä olla monipuolista ja joustavaa.

Lähes kaikki vastaajat halusivat töihin. Yrittäjyyttä heistä harkitsi 41 %. Muutamat halusivat vaihtaa alaa, opiskella ammattia tai oppia suomea paremmin. Kotiin lasten kanssa halusi jäädä 6 %.

KEHITYSTYÖ

– rakenteellisia uudistuksia –

  • Opetuspaikat on keskitetty maahanmuuttajien asuinseuduille.
  • Kurssivalikoimaan on lisätty luku- ja kirjoitustaidon sekä intensiiviopiskelun kurssit.
  • Hakijoiden kielitaito testataan yhteisissä alkutesteissä.
  • Lukujärjestys rakennetaan lukukausittain hakijoiden tarpeiden perusteella.

Kertyneen tiedon pohjalta suomen kielen opettajat ja hankkeen projektisuunnittelija Maija Melo muokkasivat koulutuksen rakennetta ja hakukäytäntöjä keväällä 2016.

Koska KOTIVA-opiskelijoiden koulutus- ja kulttuuritaustat vaihtelivat, valikoimaan lisättiin opetusta heikosti lukeville ja kirjoittaville sekä intensiivikurssi nopeasti oppiville.

Osa opetuksesta siirrettiin alkamaan tammikuuhun, jotta kurssille pääsyä ei tarvitsisi odottaa liian pitkään. Hanke kokeili myös ottaa opetuksen ajaksi hoitoon alle 6-kuukautisia lapsia, mutta puolen vuoden perusteella hakijoiden hoitoon otettavien lasten ikä rajattiin pysyvästi 6 kuukaudesta 3 vuoteen.

Kurssien lukujärjestyksiä ei enää julkaista etukäteen, vaan opetustarjonta rakennetaan nyt lukukausittain alkutestien perusteella. Opetuspaikat on keskitetty alueille, joilla on runsaasti maahan muuttaneita kotivanhempia. Hakija ei valitse lähintä kurssipaikkaa, vaan opettajat tarjoavat kielitestien jälkeen hakijalle tämän kielitaitoa vastaavia kursseja mahdollisimman läheltä hänen kotiaan.

– viestintä ja markkinointi –

  • Haku kursseille onnistuu nyt leikkipuistoissa ja 5 eri kielellä verkossa.
  • Mainonnan tueksi on tuotettu esitteitä ja banderolleja.
  • Mainontaa on jalkautettu kauppakeskuksiin ja tapahtumiin sekä laajennettu sosiaaliseen mediaan.
  • Työtä ohjaa nyt myös markkinoinnin vuosikello.

Uudistusten myötä leikkipuistot on valjastettu kertomaan maahan muuttaneille kotivanhemmille KOTIVA-kursseista ja avustamaan heitä hakulomakkeiden täytössä. ATK-taitoiset voivat hakea kursseille myös verkossa: Melon johdolla KOTIVA-henkilökunta tuotti koulutuksen kotisivuille hakulomakkeet suomeksi, englanniksi, somaliksi, venäjäksi ja arabiaksi.

Yhdessä vastaavan opettajan, Ulla Myllymäen, kanssa Kyky-hanke suunnitteli KOTIVA-kursseille uudet markkinointimateriaalit, joihin kuului painettuja esitteitä, verkossa jaettavia PDF-esitteitä, messukäyttöön tarkoitettuja banderolleja sekä Facebook-mainontaa. Opettajien tulevan työn tueksi hanke tuotti markkinoinnin vuosikellon ja Facebook-mainonnan ohjeet.

KOTIVA1.png

Myös kurssien näkyvyyttä on pyritty lisäämään monin eri keinoin. Talvella 2017 hanke lähetti KOTIVA-kurssien alkamisesta virallisen lehdistötiedotteen. Kurssien opettajat osallistuivat Maailma Kylässä -festivaaleille ja markkinoivat koulutuksia kauppakeskus Itiksessä hakujen aikaan. Kyky-hanke on esitellyt KOTIVA-opetusta neuvoloiden alueellisissa kokouksissa, ja kurssien esitteitä on jaettu ilmoitustauluille leikkipuistoissa ja neuvoloissa sekä maahanmuuttajille suunnatuissa tapahtumissa.

– toteutussuunnitelma –

  • Toteutussuunnitelma kattaa perustiedot KOTIVA:sta, käytännön ohjeita ja opetuksen sisällöt.
  • Oppimistavoissa korostuvat yhteinen tekeminen ja vuorovaikuttaminen.
  • Sisältöihin kuuluu palvelutietoutta, terveystietoa sekä tietoa suomalaisista normeista.
  • Opiskelijat myös etsivät tietoa verkosta ja vierailevat lähiympäristössä.

Hankkeen keskeisimpiä tavoitteita on ollut uudistaa KOTIVA-koulutusta toiminnallisempaan, arkikieltä harjoittavaan suuntaan. Kurssien suomen kielen opettajat ja hanketiimi laativat yhteistyössä koulutukselle toteutussuunnitelman, johon kerättiin palautteita myös yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. Suunnitelmaan on koottu perustiedot koulutuksesta, käytännön ohjeita sekä opetuksen teemat ja sisällöt.

Uudessa toteutussuunnitelmassa korostuvat luokan yhteinen tekeminen ja vapaa vuorovaikutus, itsenäinen tiedonhaku sekä vierailut lähialueen kohteisiin. Myös ulkopuolisten tahojen vierailuja luokissa suositellaan. Tiedonhaku verkossa, lähipalvelut, perheen hyvinvointi ja yleiset Suomessa asumiseen liittyvät normit ovat osa opetussuunnitelmaa. Koska kurssien tuntimäärä ja osallistujien kielitaito ovat rajallisia, osasta alkuperäisistä kehitysideoista, kuten ammattialoihin tutustumisesta, jouduttiin luopumaan.

– jatko-ohjaus –

  • Jatko-ohjaus on kirjattu osaksi toteutussuunnitelmaa.
  • Opettajat ovat saaneet jatko-ohjaukseen koulutusta ja kirjallista ohjeistusta.
  • Opettajat rohkaisevat ryhmiä pohtimaan ja asettamaan tulevaisuuden tavoitteita.
  • Jokaisen opiskelijan kanssa laaditaan henkilökohtainen jatkosuunnitelma.

Uudessa toteutussuunnitelmassa opettajat rohkaisevat ryhmiä keskustelemaan tulevaisuuden suunnitelmistaan, ja kannustavat opiskelijoita asettamaan realistisia tavoitteita. Jokainen opiskelija laatii opettajan ohjauksella myös henkilökohtaisen jatkosuunnitelman, joka tarkentuu hiljalleen opiskelijan kurssivuoden edetessä.

Opettajat ohjaavat opiskelijoita sopiviin jatkokoulutuksiin ja tarvittaessa auttavat heitä opintoihin hakemisessa. Omassa maassaan ammattitutkinnon suorittaneet opiskelijat saavat ohjausta selvittämään tutkintojen rinnastamisen mahdollisuuksia tai täydennysvaatimuksia.

Kyky-hanke järjesti KOTIVA-kurssien opettajille ura- ja opinto-ohjauksen koulutuksen marraskuussa 2016. Tämän lisäksi opettajat osallistuivat maahanmuuttajien koulutus- ja uraohjauksen koulutukseen Helsingin diakonissaopistossa aikaisemmin keväällä. Uraohjauksen sisältöjä on myös kirjattu ylös toteutussuunnitelmaan, ja työn tueksi on laadittu opiskelijan täytettäväksi tarkoitettu jatko-ohjauslomake.

Keväällä 2017 Stadin aikuisopisto teki virallisen linjauksen, jonka mukaan oppilaitoksen omiin koulutuksiin päässyttä henkilöä polutetaan eteenpäin talon sisällä ilman testejä. Tämä on huomattava etu KOTIVA-opiskelijoille.