OHJAAVAN VERKOSTON TUKI

Kyky on tiivistänyt asiakasohjauksen verkostoa ja tarjonnut koulutusta järjestöjen ohjaajille.

Kyky-hankkeella on ollut hankehakemuksesta asti tavoitteissaan luoda järjestöjen ja yhteisöjen verkostomainen ohjausmalli, joka edistäisi maahanmuuttajataustaisten perheiden hyvinvointia ja kotoutumista.

Vaikka hankkeen budjettirakenne rajoitti järjestöyhteistyön mahdollisuuksia, hanke tarjosi vertaistyön ohjaajille koulutuksia, tuotti materiaaleja vapaaseen käyttöön ja edisti jalkautuvan ohjauksen verkoston tiivistymistä niin virastotasolla kuin järjestökentällä.

JÄRJESTÖJEN JALKAUTUVA TYÖ

  • Hankkeen budjettirakenne rajoitti järjestöyhteistyön mahdollisuuksia
  • Hanke kustansi järjestöjen ohjaajielle koulutuksia ja tuotti laajan vertaisohjauksen verkkomateriaalin
  • Hanke on tukenut Stadin aikuisopiston ja usean eri järjestön yhteistyössä luomaa oppisopimuspohjausta jalkautuvaa ohjausmallia

Kyky-hankkeen oli tarkoitus vahvistaa yhteistyöjärjestöjen vertaisohjauksen osaamista, jota Helsingin kaupunki pystyisi hyödyntää maahanmuuttajien tavoittamiseksi ja tukemiseksi. Hanke havaitsi kuitenkin pian, että sen budjettirakenne ei palvellut järjestökumppaneita. Jotta pienet maahanmuuttajajärjestöt olisivat voineet osallistua ohjaustoimintaan, hankkeen olisi pitänyt siirtää järjestöille suoraan omaa rahoitustaan. Koska hankkeen palkkausresurssit olivat osoitettu suoraan Stadin aikuisopistolle, tämä ei ollut mahdollista.

Syksyllä 2015 Kyky-hanke tarjosi kolmannen sektorin vertaisohjaajille Väestöliiton järjestämää vertaisohjauskoulutusta. Keväällä 2016 hanke jatkoi järjestöjen kouluttamista tarjoamalla halukkaille ohjaajille Suomen Diakoniaopiston ura- ja koulutusohjausta. Vuotta myöhemmin hanke tuotti verkkoon laajan kotoutumista  tukevan vertaisohjauksen oppaan Ensiaskeleita.org, joka kattaa sekä työn makrotason tavoitteet että käytännön suunnittelun ja toteutuksen ohjeet.

Keväällä 2017 kaupungin kolmannen sektorin ja julkisen puolen yhteinen ohjausverkosto otti odottamattoman harppauksen eteenpäin. Stadin osaamiskeskuksen projektipäällikkö Arja Kolin aloitteesta Stadin aikuisopisto alkoi edistää oppisopimusmallia, jossa järjestöt tarjoavat oppisopimuskoulutuksella perhepäivähoitajan tutkinnon osan omankielisille ohjaajille. Ohjaajat jalkautuvat maahan muuttaneisiin perheiden kokoontumispaikkoihin ja kertovat palveluista, opiskelu- ja työmahdollisuuksista sekä tukevat perheitä erilaisten lomakkeiden ja kysymysten kanssa.

Jalkautuvan tuen malliin on tällä hetkellä sitoutunut seitsemän järjestöä: Al-Biir Lähimmäisapu ry, Suomi-Syyria ystävyysseura ry, Monik ry, Suomen venäjänkielisten keskusjärjestö ry, African Care ry, Helsingin NMKY ry ja Nicehearts ry. Kaupungin tavoitteena on tuoda järjestöjen avulla palveluja vaikeasti tavoitettavien asukkaiden tietoisuuteen. Samalla toiminta vahvistaa järjestöjen ohjausosaamista sekä järjestöjen ja kaupungin välistä kumppanuutta.

Kyky-hankkeen projektipäällikkö Olga Silfver on tavannut järjestöjen edustajia säännöllisesti ja ohjannut heitä muun muassa rahoitushakemuksissa ja ohjauksen lakisääteisissä järjestelyissä.

Syksyllä 2017 toteutettavassa kokeilussa Stadin aikuisopiston ja Nicehearts ry kouluttavat yhteistyössä järjestöjen työntekijöitä oppisopimusopiskelijoiden ohjaukseen. Järjestöjen jalkautuvaa työtä koordinoivat Kyvyt käyttöön -jatkohankkeen ja Stadin aikuisopiston edustajat oman työn ohessa.

BERLIININ KOTOUTUMISEN TUKI

Helmikuussa 2017 Kyky-hanke järjesti Stadin aikuisopiston johdolle tutustumisvierailun Berliiniin, jossa paikalliset virastot ja järjestöt esittelivät kotivanhempien kotoutumisen tuen palveluja. Matkalle osallistui kymmenkunta henkilöä, joihin lukeutui myös kaupunginkanslian ja TE-palveluiden maahanmuuttotyön asiantuntijoita ja järjestön edustaja.

Berliinin tärkeimpiä oppeja on sen viranomaisten ja ohjaavien järjestöjen tiivis yhteistyö sekä tehokkuus, jolla maahanmuuttaneitä perheitä tavoitetaan ja ohjataan kohti tavoitteitaan. Myös työmarkkinoita on saatu osallistumaan yhteistyöhön niin, että järjestöt saavat polutettua maahanmuuttajat harjoitteluiden ja oppisopimusten kautta työelämään. Erityisen huomionarvoinen on käytäntö, jossa matalapalkka-alalle työllistynyt saa pitää työttömyyskorvauksensa.

BERL-OHJELMA-PN2.png

 

– Saksan työvoimapolitiikka: “vaali ja vaadi” –

  • Valtakunnallinen IQ-verkosto ohjaa maahanmuuttajia tutkintojen rinnastamiseen.
  • JobCenterit tarjoavat pitkäaikaistyöttömille monipuolisia ohjaus- ja tukipalveluita sekä rahoitusta.
  • Matalan palkan  työssä  henkilö saa pitää sekä palkkansa että työttömyysetuutensa.

Saksassa työvoimahallinnon kotouttamispolitiikan perusperiaatteena on ”vaali ja vaadi” – pakolaistaustaisten passivoitumista pyritään estämään lähettämällä heitä nopeasti koulutuksiin, harjoitteluihin ja töihin. Työvoimahallinto jakautuu valtion ylläpitämään työvoimatoimistoon, joka palvelee alle vuoden työttöminä olleita sekä kuntien rahoittamiin JobCentereihin, jotka tarjoavat monipuolisia ohjaus- ja tukipalveluita sekä rahoitusta yli vuoden työttöminä olleille.

Valtakunnallinen verkosto IQ tarjoaa maahanmuuttajille neuvontaa ja lisäkoulutusta tutkintojen rinnastamiseksi sekä kouluttaa viranomaisia ja työnantajia kulttuurien välisessä viestinnässä.

Saksassa huonosti palkatun työn vastaanottaminen on kannattavaa: mikäli työssä ansaitsee vain hieman yli työttömyysetuuden, henkilö saa pitää sekä palkkansa että työttömyysetuutensa. Työ- tai koulutuspaikasta kieltäytymisestä seuraa karenssi. Yhdistettynä erilaiseen etuusrakenteeseen järjestelmä luo voimakkaan kannusteen hakeutua työmarkkinoille.

– Stark im Beruf: “yhteistyö on välttämätöntä” –

  • Valtakunnallinen Stark im Beruf -ohjelma sisältää 90 hanketta ja tavoittaa jopa miljoona maahanmuuttajaa
  • Ohjelma ohjaa pakolaistaustaisten perheiden äitejä osaamisen tunnistamiseen, koulutuksiin ja töihin.
  • Ohjelman keskeisin ajatus on, että toimiva ohjaus vaatii virastojen, työmarkkinoiden ja ohjaavien tahojen tiivistä yhteistyötä

Liittotasavallan perhe-, vanhus-, nais- ja nuorisoasiain ministeriö koordinoi valtakunnallista Stark im Beruf -ESR-ohjelmaa (2015–2018), jonka tavoitteena on ohjata pakolaistaustaisten perheiden äitejä osaamisen tunnistamiseen, koulutuksiin ja töihin. Ohjelma pyrkii tavoittamaan miljoona henkilöä. Se tukee 90 saksalaista hanketta ja jakaa neljän vuoden aikana 17,2 miljoonaa euroa.

Ohjelman perusajatus on, että työvoimaviranomaisten, toimeentuloa jakavien viranomaisten, ohjaavien tahojen ja työnantajien tiivis yhteistyö on välttämätöntä. Yhteistyöllä voidaan kartoittaa asiakkaan tilanne, tarjota räätälöityä neuvontaa, löytää lisäkoulutusta, poistaa tavoitteiden tieltä tekniset esteet (esim. löytämällä lastenhoitopaikka) ja poluttaa hänet harjoitteluiden tai oppisopimusten kautta työelämään.

Hyvänä esimerkkinä monitahoisesta yhteistyöstä Stark im Beruf -hankeessa antaa maahanmuuttajien terveyttä ja urakehitystä edistävä järjestö IBBC (Interkulturelles Beratungs- und Begegnungs Centrum e.V.). JobCenter ja työvoimahallinto ohjaavat järjestölle sopivia asiakkaita ja huolehtivat asiakkaiden toimeentulosta kurssien ja harjoittelujen aikana. Yksityisen sairaalaketju Vivantes puolestaan tarjoaa projektin asiakkaille työharjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja, ja saa näin monikielistä henkilöstöä omiin yksikköihinsä.

– kortteliäidit: “tavoittaminen onnistuu omalla kielellä” –

  • Kortteliäitihanke opastaa maahan muuttaneita perheenäitejä lähialueiden tukihenkilöiksi.
  • Hanke tavoittaa perheitä tehokkaasti onnistuu tukemaan niitä niin, että lapset pysyvät peruskoulussa.

Berliinin monikulttuurisessa Neuköllnin kaupunginosassa toimiva kortteliäitihanke Projekt Stadtteilmütter kouluttaamaahan muuttaneita äitejä toimimaan paikallisten perheiden tuki- ja ohjaushenkilönä.

Turkin- ja arabiankieliset kortteliäidit kohtaavat perheitä kouluissa, moskeijoissa, kahviloissa jne. ja kertovat heille esimerkiksi perhepalveluista, lasten oikeuksista, terveydestä, medianlukutaidosta sekä erilaisista kouluttautumismahdollisuuksista. Tukena heillä on omankieliset kansiot täynnä tietoa sekä tunnistettava vaatetus.

Projekt Stadtteilmütter  -hankkeen vahvuus on sen kyvyssä tavoittaa maahanmuuttajia. Hankkeella on myönteinen maine sekä maahanmuuttajien että viranomaisten keskuudessa. Vuodesta 2004 se on tavoittanut 9100 perhettä. Perheiden lapset ovat pysyneet kouluissa ja sijoittuneet keskivertoa paremmin jatkokoulutukseen kaupunginosassa, jossa peruskoulu jää kesken jopa lähes puolella oppilaita.