Vertaisryhmät

KYKY II -hankkeen vertaisryhmät ja digipajat kotivanhemmille

KYKY II -hankkeen vertaisryhmissä kotona lapsiaan hoitavat somalin- ja arabiankieliset maahanmuuttajaperheiden vanhemmat saavat kouluttautumista ja työllistymistä tukevaa omankielistä tietoa, ohjausta ja vertaistukea. Lisäksi ryhmissä harjoitellaan digiasiointia digipajoissa. Ryhmien ohjaajat tarjoavat osallistujille henkilökohtaista ura- ja palveluohjausta.

Ryhmiä vetää arabian- tai somalinkielinen ohjaaja, joka kutsuu tarvittaessa asiantuntijoita ryhmiin kertomaan viikon teemoista. KYKY II -hankkeen ryhmien ohjaajina toimivat koko hankkeen ajan Mariam Bahafid arabiankielisissä ja Hamdi Moalim somalinkielisissä ryhmissä. Ryhmien osallistujien alle kolmivuotiaille lapsille on tarjottu maksuton lastenhoito. Lastenhoitoryhmissä osallistujien lapset pääsevät harjoittelemaan hoitotilanteita, jolloin varhaiskasvatuksen piiriin siirtyminen tapahtuu helpommin.

Kukin ryhmä kokoontuu kerran viikossa 4-5 kuukauden mittaisen kauden ajan. Kauden aikana järjestetään kolme ryhmää molemmilla kielillä eli yhteensä kuusi ryhmää. Ryhmien osallistujille järjestetään kerran viikossa digipaja molemmilla kielillä.

Kuva1

Vertaisryhmien teemoja räätälöidään ryhmän tarpeisiin sopivaksi: ryhmissä käsitellään esimerkiksi lähipalveluita, asumista, kansalaistaitoja ja vaikuttamista, lasten kasvatusta, vanhempien tukea ja lastensuojelua, työelämää Suomessa, työnhakua ja työllistymistä sekä liikuntaa ja terveyttä.

Lisäksi opiskelijoille on tarjottu S2-opetusta, jumppatuokioita ja tavoitteellisia retkiä. Nämä ovat olleet varsin suosittuja osallistujien keskuudessa ja houkuttelevat uusia osallistujia ryhmiin.

Digipajoissa opetellaan sähköpostin, verkkopankin, Wilman ja muiden osallistujien arjen hoitamisen kannalta olennaisten palvelujen käyttämistä.

Maantieteellisesti ryhmiä järjestetään alueilla, joissa asuu paljon kohderyhmää ja joihin on hyvät kulkuyhteydet: Itäkeskus, Vuosaari, Kontula, Myllypuro, Kalasatama, Malmi, Malminkartano, Pitäjänmäki, Pikku-Huopalahti.

Ryhmien osallistujamäärät

Yhteensä ryhmissä tavoitettiin yli 300 henkilöä. Ryhmien osallistujamäärät vaihtelevat paljon. Somalinkielisissä ryhmissä näkyy jo KYKY-hankkeessa alkanut työ markkinoimisessa: viesti ryhmistä on tavoittanut yhteisön, ryhmät tunnetaan hyvin ja niihin saadaan johdonmukaisesti osallistujia kaudesta toiseen.

Arabiankielisissä ryhmissä osallistujien tavoittaminen on ollut haastavampaa. Palvelu on uusi, ja arabiankielinen yhteisö Helsingissä on hajanaisempi, sillä siihen kuuluu monia eri kulttuureita ja kansallisuuksia. Arabiankielisiä ryhmiä on toisinaan jouduttu yhdistämään vähäisen osallistujamäärän vuoksi.

Osallistujamäärät

Ryhmien osallistujien profiili vaihtelee suuresti sekä kieliryhmien välillä, että niiden sisällä. Merkittävin yhdistävä tekijä on sukupuoli: kaikki ryhmiin säännöllisesti osallistuneet olivat naisia. KYKY II -hankkeen kohderyhmä ovat sekä kotona kotihoidontuella lapsiaan hoitavat somalin- ja arabiankieliset vanhemmat, sekä pitkään työttömänä työnhakijana olevat. Useimmilla osallistujilla oli lapsia, joiden määrä vaihteli 1-10:een.

Osallistujaprofiili

Kohderyhmässä suurta vaihtelua heijastaa se, että varsinaisten ryhmiin osallistujien rinnalla ryhmien ohjaajat ohjasivat myös kymmeniä ihmisiä ryhmien ulkopuolella.

Nämä henkilöt kävivät muutaman kerran ryhmässä tai ottivat yhteyttä puhelimitse. He tarvitsivat yleensä tietoa koulutuksesta, työllistymisestä tai tietystä palvelusta. Palvelutarpeiden suuri vaihtelu näkyi ryhmissä muutoinkin: jokaisella kaudella osa osallistujista kaipasi vain ”kevyttä” uraohjausta, joidenkin kohdalla henkilökohtaisen tuen ja ohjauksen tarve oli suurempi.

Jatko-ohjaus ryhmissä

 

Ryhmien aikana osallistujille tuli selkeästi omaksi tavoitteeksi oma työllistyminen ja osallisuus suomalaisessa yhteiskunnassa. Alla olevista kaavioista nähdään, että jatko-ohjauksessa on vaihtelua kieliryhmien välillä. Arabiankielisissä suomen kielen taso oli heikompi, sillä jatko-ohjauksen perusteella osallistujista 42 % tarvitsi suomen kielen koulutusta. Somalinkielisissä ryhmissä suomen kielen taito oli parempi, sillä 15 % ohjautui kielikoulutuksiin. Kielikoulutuksen tarpeeseen vaikuttaa se, että arabiankielisissä ryhmissä osallistujat olivat asuneet Suomessa vähemmän aikaa kuin somalinkielisten ryhmien osallistujat.

Arabiankieliset jatko-ohjaus

Jatko-ohjaus arabiankielisissä vertaisryhmissä 2018-2019

Somalinkieliset jatko-ohjaus

Jatko-ohjaus somalinkielisissä vertaisryhmissä 2017-2019

 

Somalinkielisten parempi suomen kielen taito näkyy myös siinä, että 14 % ohjautui ammattikoulutukseen, kun taas arabiankielisissä ryhmissä vastaava osuus oli vain 2 %. Toisaalta kaavioiden perusteella koulutustaso oli somalinkielisissä ryhmissä matalampi: 12 % ohjautui aikuisten perusopetukseen, arabiankielisissä 7 %.

Ammatillisesta koulutuksesta somalinkielisissä ryhmissä suosituimpia ammatteja olivat lähihoitaja, kiinteistö- ja palvelualan perustutkinto sekä kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto. Arabiankielisissä ryhmissä taas merkonomi ja koulunkäynninohjaaja olivat haluttuja ammatteja.

Vertaisryhmien somalinkielisistä osallistujista ryhmän päättymisen jälkeen lapsiaan hoiti kotona 13 %, arabiankielisistä osallistujista 7 %. Ryhmään sitoutumisen haasteista kertoo jatko-ohjauksesta tehdyssä seurannassa tavoittamatta jääneiden osuus, 13 %.

Jatko-ohjauksen kannalta tarkasteltuna KYKY II -hankkeen vertaisryhmät olivat menestys. Kun ryhmiä tarkastellaan kokonaisuutena, kieli- ja muuhun koulutukseen sekä työelämään ohjattiin 57 % ryhmien osallistujista. Jokaiselle ryhmän osallistujalle tehtiin jatkosuunnitelma siitä huolimatta, milloin sen toteuttaminen on hänelle mahdollisuutta – esimerkiksi vanhempainvapaalle jäävien kohdalla.

Vertaisryhmien jatko-ohjaus

Jatko-ohjaus KYKY II -vertaisryhmissä 2017-2019

Jatko-ohjauksessa osallistujien tarve koulutukseen korostui, sillä 49 % ohjattiin kieli- tai muuhun koulutukseen. Suoraan työelämään ryhmien osallistujista oli valmis pieni osa, 8 %. Ryhmissä onnistuttiin kuitenkin vahvistamaan osallistujien edellytyksiä siirtyä omalle polulleen kohti työelämää. Osallistujien usko oman työllistymisen mahdollisuuksiin vahvistui. Vaikka työllistyminen ei olisi osallistujan kohdalla ajankohtaista, he suhtautuivat siihen motivoituneemmin ja pitivät sitä realistisena tavoitteena tulevaisuudessa. Lisäksi ryhmissä käsiteltävien teemojen avulla osallistujat ovat paremmin selvillä suomalaisesta työelämästä kuten työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista, mikä edistää työllistymistä myöhemmin.

 

Ryhmien markkinoiminen

Osallistujien tavoittaminen ja ryhmien markkinoiminen on vertaisryhmien järjestämisen haastavimpia alueita. Jalkautuminen kohderyhmän pariin on välttämätöntä. KYKY II -hankkeessa tuotettiin omankieliset vertaisryhmäesitteet, joita jaettiin asuinalueilla ja mm. etnisissä kaupoissa. Kontaktit ja verkostot kieliyhteisöissä ovat tehokas markkinoimisen tapa: moni kuulee ryhmästä ystävän tai tuttavan kautta tai tulee tämän mukana käymään ryhmässä.

KYKY II -hankkeen aikana on ryhdytty järjestämään osana markkinointia hyvinvointijuhlia, joihin osallistujat saavat tuoda ystäviään tai sukulaisiaan.

Osallistujien tavoittaminen on aikaa vievä prosessi. Somalinkielisessä yhteisössä vertaisryhmät ovat neljän vuoden työn jälkeen ikään kuin ”lyöneet läpi”, ja ryhmiin löytyy osallistujia nopeasti. Tavoitettavuus paranee, kun toiminta vakiintuu.

Markkinointi

Tulokset ja johtopäätökset

kuva2

KYKY-hankkeessa pilotoituja vertaisryhmiä kehitettiin edelleen järjestämällä ryhmiä arabian kielellä. Vertaisryhmien palveluvalikoimaan lisättiin tarve- ja käytännönläheiset digipajat, joissa osallistujat oppivat tietokoneen ja kännykän peruskäsittelyä sekä tutustuivat arjen hoitamisen kannalta tärkeimpiin työkaluihin ja palveluihin.

Vertaisryhmien avulla kohderyhmä sai tietoa palveluista ja suomalaisesta yhteiskunnasta, vaikka osallistujien kotoutumisprosessi olisi jäänyt kesken. Vertaisryhmien osallistujat saivat tietoa koulutus- ja uravaihtoehdoista, suomen kielen kursseista, vanhemmuudesta Suomessa sekä keskeisimmistä julkisista ja järjestöjen tuottamista palveluista maahan muuttaneiden vanhempien näkökulmasta. Digipajojen myötä osallistujien tietotekniikkataidot paranivat ja he alkoivat hoitaa asioitaan verkossa.

Osallistujille tarjottiin yksilöllistä ura- ja palveluohjausta, jossa kirkastettiin asiakkaan tahtotila, opiskelun suunta, kartoitettiin hänen osaamistaan sekä avata sitä, miten tavoitteisiin päästään heikosta suomen kielen taidosta ja koulutushistoriasta riippumatta.

Vertaisryhmät tavoittivat yli 300 osallistujaa, joista eri kausilla 50-70 % siirtyi eteenpäin kohti koulutusta ja työelämää. Kokonaisuutena tarkasteltaessa ryhmien osallistujista 57 % ohjattiin koulutukseen ja työelämään.

Monikielisiä palveluita tarvitaan

KYKY II -hankkeen vertaisryhmissä osallistujat saavat tietoa, tukea ja ohjausta omalla kielellään. Tämä on ollut yksi ryhmien suurimpia vahvuuksia. Yhteinen kieli synnyttää luottamusta osallistujien ja ohjaajien välillä. Omien kokemuksien jakamisen sekä asiantuntijoilta kysymisen kynnys madaltuu, kun siihen on mahdollisuus omalla äidinkielellään. Tämä ehkäisee myös väärinkäsityksien syntymistä ja väärän tiedon leviämistä, kun ryhmissä vierailevien asiantuntijoiden esityksen ymmärtäminen ei ole vain suomen kielen taidon varassa.

Yhteisellä kielellä apua on helppo pyytää. Toisaalta osallistujien tyytymättömyys omaan tilanteeseen tai turhautuminen yhteiskuntaan purkautuu herkästi ohjaajaan eri tavoin kuin viranomaisiin yleensä. Monille ryhmä on ainoa paikka, missä omia kokemuksia ja esimerkiksi ongelmatilanteita pääsee purkamaan, mikä vie aikaa ja tilaa ryhmissä käsiteltäviltä asioilta.

Arabiankielisissä ryhmissä myös arabian kielen murre-erot tuottivat haasteita, kun osallistujat eivät aina ymmärtäneet toistensa käyttämiä murteita. Tällöin ohjaajan aikaa kului myös tulkkaamiseen myös eri murteiden välillä.

Onnistunut vertaisryhmä perustuu luottamukseen

Osallistujien luottamuksen saaminen on onnistuneen ryhmäohjauksen perusta. Yhteinen kieli ruokkii luottamusta. Luottamuksen synnyttyä osallistujat uskaltavat kertoa tarinoitaan ja pyytää apua. Osallistujien ja ohjaajan välisen luottamuksen avulla voidaan myös hiljalleen purkaa osallistujien viranomaisjärjestelmään kohdistuvia ennakkoluuloja.

61595386_2287032061624716_2343249386928078848_n2

Myös ryhmässä syntyvät ystävyyssuhteet ovat merkki vertaisryhmän onnistumisesta. Ryhmästä osallistujat ovat saaneet tukiverkoston samassa elämäntilanteessa olevista ystävistä. Ystävyyssuhteet antavat osallistujille voimavaroja ja rohkeutta. Valmius lähteä kokeilemaan uusia asioita on suurempi, kun on toinen ihminen rinnalla.

Omankielisen ohjaajan lisäksi vertaisuus ryhmissä tulee osallistujista itsestään. Eri taustoista tulevat osallistujat lisäävät toistensa käsitystä ja tietämystä erilaisista ammattivaihtoehdoista ja koulutusmahdollisuuksista.

Monille matka työelämään on pitkä – mutta vertaisryhmään osallistuminen lyhentää sitä

Ryhmien osallistujista vain pieni osa, 8 %, oli valmis suuntautumaan ryhmästä suoraan työelämään. Suurimmalle osalle matka työelämään oli vielä varsin pitkä. Ryhmässä osallistujat kuitenkin oppivat tärkeitä taitoja työelämään pääsemiseksi. Vertaisryhmäkauden alussa monet osallistuneista eivät uskoneet omiin työllistymismahdollisuuksiinsa ja pitivät sitä kaukaisena asiana, jonka edessä on paljon esteitä.

Ryhmissä osallistujat oppivat pohtimaan omia kiinnostuksenkohteitaan ja vahvuuksiaan ja sitä kautta alkoivat suunnitella omaa polkuaan kohti kouluttautumista ja työelämää. Ryhmien edetessä osallistujista tuli itsenäisempiä ja rohkeampia tuomaan omia näkemyksiään esille. Työelämä tuli osaksi tulevaisuutta. Ryhmän jälkeen moni näki tulevaisuutensa myönteisenä ja työllistymistavoitteensa realistisena. Heidän työllistymisnäkemyksensä oli: ”kun työllistyn”, eikä ”jos työllistyn”. Kauden lopussa melkein kaikilla oli tavoitteena ja haaveena työllistyminen – ja ennen kaikkea se, että saavat elämäänsä uutta sisältöä äitiyden ja kodinhoidon rinnalle.

DSC_9868m

Myös ryhmissä saatava tieto edesauttaa oman koulutus- ja urapolun löytämistä. Kun tietoisuus palveluista lisääntyy, arjen hoitaminen helpottuu ja avautuu tilaa pohtia mahdollisuuksia kodin ja äitiyden ulkopuolella. Osallistujien tuntemus suomalaisesta palvelujärjestelmästä oli heikko, vaikka he olivat asuneet Suomessa jo vuosia. Osallistujilla ei ollut aiemmin mahdollisuuksia osallistua toimintaan, jossa palveluista ja oikeuksista niihin kerrotaan ennakoivasti: yleensä tietoa lähdetään etsimään johonkin ajankohtaiseen ongelmaan ja silloinkin yleensä puolisolta tai tuttavalta. Tällöin väärä tieto leviää helposti. Kielimuurin takia suoraan viranomaisilta tuleva tieto ei ole osallistujille helposti saatavilla.

Niin ikään digipajoissa opitut taidot ovat ensiarvoisen tärkeitä ja vahvistavat osallisuutta, sillä ne helpottavat arjen hoitamista ja tiedon löytämistä.

 

Tarve moniammatilliseen tukeen

Ryhmien osallistujien palvelutarpeet vaihtelivat suuresti. Osa jatkoi eteenpäin kertaluontoisten ohjauskertojen jälkeen, kun taas toisille viikoittainen osallistuminen ryhmään ja henkilökohtaiset ohjauskerrat ohjaajan kanssa olivat tärkeitä.

Jo hankkeen alkuvaiheessa tuli selväksi, että ryhmissä ei voida tarjota vain ura- tai koulutusohjausta, vaan että osallistujat tarvitsevat laaja-alaista sosiaaliohjausta ja perehdytystä suomalaiseen viranomais- ja palvelujärjestelmään. Esimerkiksi: miten osallistuja voidaan ohjata ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi, jos hän ei hahmota TE-toimistoa konseptina – siihen liittyvistä velvoitteista puhumattakaan?

Osalla asiakkaista jaksaminen on koetuksella tai elämässä on jopa akuutti kriisitilanne. Edellytykset uran tai koulutuksen pohtimiseen ovat heikot, kun osallistuja tarvitsee tukea tavallisen arjen hoitamiseen. Tämä kuvastaa ryhmien ohjaajilta vaadittavien ominaisuuksien ja osaamisen laajuutta. Toisinaan osallistujien tarpeet ylittävät ohjaajan toimenkuvan rajat, mikä kuormittaa ohjaajia. Jatkossa olisi tärkeää tarjota ryhmien osallistujille mahdollisuus moniammatilliseen tukeen sekä tiivistää yhteistyötä ja kommunikaatiota eri palveluiden ja ammattilaisten välillä entisestään.

 

Myös isien panosta tarvitaan

Osallistujien voimaantuminen, uudet tavoitteet elämässä sekä niihin liittyvät tarpeet esimerkiksi kodin sisäisessä työnjaossa muuttavat usein dynamiikkaa osallistujien perheissä ja kodeissa. Toisinaan muutokset aiheuttavat jännitteitä perheen vanhempien välille, mikä saattaa näkyä vastentahtoisuutena kannustaa ryhmään osallistuvaa puolisoa tämän uusissa tavoitteissa ja toiveissa.

Valitettavasti moni osallistuja joutuikin yksin tasapainoilemaan kodin ja perhe-elämän pyörittämisen sekä kouluttautumistavoitteiden kanssa. Moni osallistuja kantoi vastuun lapsista ja kodin hoitamisesta kokonaan itse. Tasapuolisempi työnjako kotona ja perheessä auttaa äitejä pääsemään kiinni koulutukseen ja työhön ja takaa lapsille parhaat edellytykset elämään sekä paremmat mahdollisuudet yhdenvertaiseen jäsenyyteen suomalaisessa yhteiskunnassa. Maahanmuuttajataustaisten kotivanhempien tueksi kehitettyjen palveluiden ei tule kohdistua vain äiteihin – myös isät tarvitaan mukaan.

 

Vertaisryhmien jatkonäkymät

KYKY-hankkeissa kehitetty vertaisryhmätoiminta jatkuu syksyllä 2019 Helsingin työväenopistossa. Toiminnan rahoitus on turvattu syksyksi kaupunginkanslian asettamalla erillismäärärahalla.

Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on sitoutunut koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien maahanmuuttajavanhempien osallisuuden tukemiseen vertaisryhmätoiminnalla myös pidemmällä tähtäimellä. Vertaisryhmien ja kotivanhempien suomen kielen opetuksen KOTIVA-koulutuksien vakiinnuttaminen on kirjattu toimialan maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman toimenpiteisiin.

puhekuplat

Lue lisää

Maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma 2018-2021